
Saavuin Kambodzhan pääkaupunki Phnom Penhiin Vietnamin Hot Chi Minh Citystä. Mielenkiintoinen venematka rajan yli kulki rehevän Mekong joen suistoalueen kautta ja kesti kaksi päivää. Päätin tehdä matkan vesitse, sillä yritin välttää Kambodzhan pahamaineisia teitä. Kambodzhan tiet on kuulemma valittu Kongon tasavallan kanssa maailmaan surkeimmaksi tieverkostoksi. Heikoista teistä huolimatta Kambodzha on kyllä vierailemisen arvoinen maa. Maa on erittäin köyhä, mutta se on täynnä todella sydämellisiä ihmisiä. Maan infrastruktuurin kehittymättömyys tekee matkustamisesta hidasta, mutta sitäkin mielenkiintoisempaa. Nyt on sopiva hetki käydä Kambodzhassa, ennen kuin suuret turistiryhmät löytävät sinne.
Sanotaan, että Puna Khmerien hirmuvalta ajoi Kambodzhan 1970-luvun lopulla takaisin kivikauteen. Kuvaus tuntuu varsin osuvalta erityisesti maaseudulla. Maassa tuntuu olevan viidakon lait voimassa. Kambodzha on erittäin korruptoitunut, maassa on paljon rikollisuutta ja ennätysmäärä aseita /Capita. Maan köyhyys ja viidakon lait näkyivät matkallani mm. siinä, että kaksi kertaa virka-asuinen poliisi pysäytti minut tarjotakseen myytäväksi virkamerkkiään 5 euron hintaan! Lisäksi useissa julkisissa tiloissa oleva tupakointi kielletty -merkki sisältääkin tarkemmin katsottuna aseen kuvan.
Kambodzhan lähihistoria on ollut erittäin verinen. Hirmuhallitsija Pol Pot ja Punakhmerit ajoivat kaupungeissa asuneet ihmiset maaseudulle työleireille ja tappoivat vuosien 1975–1978 välillä maan 8 miljoonasta asukkaasta 2 miljoonaa.
Pääkaupunki Phnom Penhin ulkopuolella on yksi teloitusalueena toiminut alue “Killing Fields”. Keskellä aluetta on monumentti, jossa on yli 8000 pääkalloa. Erittäin järkyttävä oli myös “Tuol Sleng”, Punakhmerien vankila. Vankilassa kosketti erityisesti valokuvanäyttely, jossa kuvataan ja haastatellaan eloonjääneitä vanginvartijoita ja vankeja 1970 -luvulla sekä 2000 -luvulla. Suurinta osaa Puna Khmerien johtajista ei ole vieläkään tuotu oikeuden eteen.
Kerran sain kutsun illalliselle yhteen Kambodzhalaiseen perheeseen ja perheen sydämellinen äiti, Lyna 48 vuotta, kertoi kuinka hän oli Puna Khmerien karkottamana joutunut lähtemään työleirille. Pol Potin miehet olivat tappaneet hänen isänsä ja perheen kahdeksasta lapsesta viisi. Kambodzhassa tapaa useita ihmisiä, jotka alkoivat spontaanisti kertoa kokemuksistaan Puna Khmerien ajalta.
Mielenkiintoinen, mutta koskettava kirja aiheesta on “First they killed my father”. Kirjan on kirjoittanut vuonna 1970 syntynyt Luong Ung ja se kertoo hänen omakohtaisen tarinan Puna Khmerien vallan ajoilta. Kirja on rankka, mutta erittäin hyvä Kambodzhan historiasta kiinnostuneille.

Phnom Penhistä jatkoin pikaveneellä kohti Siem Riepiä. Aikataulun mukaan venematkan piti kestää 5 tuntia, mutta se kestikin 9 tuntia, koska vene juuttui välillä joen pohjaan kiinni ja veneen kaikki noin 200 matkustajaa piti evakuoida hinauksen ajaksi pieniin kyläläisten paikalle tuomiin veneisiin.
Siem Riepin keskeisin nähtävyys on Angkorin vaikuttava temppelialue. Kuuluisin temppeleistä on nimeltään Angkor wat. Alue koostuu yli 100sta viidakon keskellä olevasta temppelistä, jotka on rakennettu 600 vuoden aikana vuosina 802 – 1432. Angkorissa on todella upeita massiivisen kokoisia temppeleitä ja hienoja kaiverruksia. Kolmen päivän aikana ehti nähdä vain osan temppeleistä, joka ovat eripuolilla valtavaa useiden neliökilometrien aluetta. Angkorin uskotaan olevan maailman suurin uskonnollinen temppelialue maailmassa. Kiersimme aamusta iltaan valtavaa temppelialuetta paikallisen cyclo-kuskin kanssa. Matkaa temppelista toiseen voi tehdä muuten myös autolla, minibussilla, maasturilla, moottoripyörällä, pyörällä, kävellen, elefantilla ja helikopterilla. Arvelin etukäteen, että matkan temppelikiintiöni olisi jo täynnä, mutta perillä huomasin, että kolmen päivän temppeleissä kiertely ei tuntunut yhtään liian pitkältä. Temppelialueella on hieno tunnelma, jota on vaikea kuvata. Temppelit ovat todellakin viidakon keskellä. Joidenkin temppeleiden läpi ovat kasvaneet valtavat puut ja tavallisia ihmisiä sekä munkkeja asuu temppelialueella. Tapasin Angkorissa vanhan munkin lakaisemassa temppelin portaita. Tunnistin, että kyseessähän on sama munkki kuin joka on täsmälleen samassa puuhassa ja samoissa vaatteissa vanhan Lonely Planet Kambodzhan (v.2002) kannessa. Munkki ilahtui selvästi, kun tunnistin hänet kirjan kannesta. Nauroimme asialle paljon, mutta koska meillä ei ollut yhteistä kieltä en osaa sanoa mahtoiko hän itse aiemmin tietää olevansa maailmanluokan julkkis.

Jos vierailet Kambodzhassa, suosittelen siis ehdottomasti vierailemaan Angkorin temppelialueella. Suosittelu on voimassa myös siinä tapauksessa jos et ole erityisen kiinnostunut temppeleistä ja kirkoista. Angkorissa on mahdollisuus yllättyä positiivisesti.
Mennis Matkailija
Photos by Mennis Matkailija